Remontin tietopuolen lähteinä toimi Koulutuskeskus Salpauksessa, tilarakennuksen linjalla opitut salat. Ammattitaito tulee puhtaasti sieltä. Näissä asioissa auttoi myös isäni.
Seinämaalaukseen vinkkejä:
http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/ohjeet/sisamaalaus_-_tyoohjeet/seinat_sisalla/niksit
Paneelien lakkaukseen vinkkejä:
http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/ohjeet/sisamaalaus_-_tyoohjeet/katot_sisalla/vanhat_pinnat/aiemmin_lakattujen_paneelikattojen_kasittely_varillisella_vesiohenteisella_lakalla.12605.shtml
Rappusten pintakäsittelyyn vinkkejä:
http://www.siivous.info/maalaus/portaiden-maalaus
Sisustusvinkkejä:
http://www.gloria.fi/alue/sisustus
http://www.mtv.fi/koti/sisustus/
http://www.unelmienasunnot.com/sisustusvinkkeja-pieneen-asuntoon/
Nettisivuja yrityksiin joista hankittiin tarvittavat asiat remonttiin
http://www.finnmari.fi/
http://www.k-rauta.fi/pages/default.aspx
http://www.ikea.com/fi/fi/
http://www.ellos.fi/
https://www.toknet.fi/robinhood/
http://www.clasohlson.com/fi
http://www.sotka.fi/main.php
http://www.isku.fi/
http://www.rtv.fi/
http://www.prisma.fi/market/prisma
Blogi tilanrakentajan opinnäytetyöstä; suunnittelusta, aikataulutuksesta ja itse toteutuksesta.
maanantai 24. maaliskuuta 2014
Loppuveto
Vihdoin iso rupeama (minulle) on ohi! Huh! Fiilikset ovat päällisin puolin todella hyvät.
Kaikki meni suurinpiirtein suunnitelmien mukaan. Pintakäsittelyt isoimmille pinnoille, eli seinään ja paneliin sujui moitteettomasti. Ainut ongelma paneleissa oli valumat oksakohdissa.
Koskaan ei voi tietää mitä tulee vastaan, mutta suurin takapakki remontissa oli kuitenkin vain porraskäytävän oikut. Lakan riittämättömyys tuli yllätyksenä, sitä kului tuplaten mitä piti. Yksi purkki olisi varmasti riittänyt, mutta halusin tuloksesta täydellisen ja rappusista vitivalkoiset. Rappusten kanssa oli myös teknisiä ongelmia, kuten siisti jälki. Sen teki haastavaksi puun kuvion suunnan muutos reunalistoissa. Muuta isompaa ongelmaa ei ollut pinta-remontissa. Jos nyt saisi tehdä rappusten pintakäsittelyn uudestaan, en varmaan edes tekisi sitä juuri sen vaikeuden takia. Mutta kärsivällisyyden ja ajan kanssa työ on mahdollinen.
Stailauksessa ja tarvittavien tavaroiden hankinnassa oli omat oikkunsa, joka oli tosin oletettavissa. Kaikkia esineitä ei löytynyt juuri sellaisena kuin asiakas tai minä olimme toivoneet. Kompromissien myötä kuitenkin kaikki tarvittava saatiin hankittua. Esimerkiksi valaisimien kanssa oli toimitusongelmia ja sen takia viimeistely viivästyi hieman. Mutta nyt kaikki on paikallaan ja en voisi olla tyytyväisempi.
Budjetin kanssa meni oikein hyvin. Koko remontti suoritettiin alle 500 euron. Paljon säästettiin hyödyntämällä vanhoja esineitä, joita kunnostettiin tilaan sopivaksi.
Kaikki meni suurinpiirtein suunnitelmien mukaan. Pintakäsittelyt isoimmille pinnoille, eli seinään ja paneliin sujui moitteettomasti. Ainut ongelma paneleissa oli valumat oksakohdissa.
Koskaan ei voi tietää mitä tulee vastaan, mutta suurin takapakki remontissa oli kuitenkin vain porraskäytävän oikut. Lakan riittämättömyys tuli yllätyksenä, sitä kului tuplaten mitä piti. Yksi purkki olisi varmasti riittänyt, mutta halusin tuloksesta täydellisen ja rappusista vitivalkoiset. Rappusten kanssa oli myös teknisiä ongelmia, kuten siisti jälki. Sen teki haastavaksi puun kuvion suunnan muutos reunalistoissa. Muuta isompaa ongelmaa ei ollut pinta-remontissa. Jos nyt saisi tehdä rappusten pintakäsittelyn uudestaan, en varmaan edes tekisi sitä juuri sen vaikeuden takia. Mutta kärsivällisyyden ja ajan kanssa työ on mahdollinen.
Stailauksessa ja tarvittavien tavaroiden hankinnassa oli omat oikkunsa, joka oli tosin oletettavissa. Kaikkia esineitä ei löytynyt juuri sellaisena kuin asiakas tai minä olimme toivoneet. Kompromissien myötä kuitenkin kaikki tarvittava saatiin hankittua. Esimerkiksi valaisimien kanssa oli toimitusongelmia ja sen takia viimeistely viivästyi hieman. Mutta nyt kaikki on paikallaan ja en voisi olla tyytyväisempi.
Budjetin kanssa meni oikein hyvin. Koko remontti suoritettiin alle 500 euron. Paljon säästettiin hyödyntämällä vanhoja esineitä, joita kunnostettiin tilaan sopivaksi.
maanantai 17. maaliskuuta 2014
Kun kaikki on valmista
Vihdoin remontti on valmis ja lopputulos nähtävillä. Parhaitenhan sen näkee kuvista, joten tässä niitä! Klikkaamalla tästä pääset vertailemaan lopputulosta Ennen-kuviin.
Ensimmäisenä esittelyssä alakerran eteinen. Innostuin myös hieman järjestelemään ulko-oven yhteydessä olevaa terassia.
Kuvassa siis naulakko, sekä uusi kuramatto, jonka päällä on vanha kivikuvioinen matto.
Eri perspektiivistä näkymää rappusista. Uudet verhot, joiden kanssa samaa kuosia tyynyissä yläkerrassa, sekä uusi lamppu, jossa samaa kuviota kuin aulan pallolampussa.
Yläkerran aulan "pääjuttu" eli arkkupöytä ja uuden valkoisen pinnan saaneet tuolit. Pallolamppu on uusvanha. Se on otettu alakerrasta jonne ostettiin uusi, parempi.
Toisesta kulmasta kuvattu yläkerran aulaa, sekä tarkemmin korituoli.
Alimmaisessa kuvassa tv-taso, jota voi käyttää tietenkin muuhunkin laskutasona. Tämä sijaitsee syvennyksessä. Ylemmässä kuvassa oikealla kuva suoraan rappusten päästä nurkkauksesta.
Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, ja niin myös asikkaanani olleet vanhempani. Tila on raikas ja rauhallinen, mutta siinä on omat pienet vivahteensa. Kahta tilaa yhdistävät pienet yksityiskohdat, kuten samat kuosit verhoissa ja tyynyissä sekä lampuissa.
Askel kerrallaan...
Vihjailin aikaisemmin rappuspäivityksestä. Tässä se tulee.
Ihan alkuun kerron jokaiselle lukijalle, ettei vanhojen puurappusten uudelleen lakkaaminen varsinkaan sävytetyllä lakalla ole todellakaan helppoa. Päivityksen otsikko ei ole sattumaa, sillä rappusten lakkaaminen eteni todella hitaasti ja se turhautti.
Ensin hioin käsihiomapaperilla rappuset kevyesti, sillä edellisestä lakkauksesta (ilman sävyä) ei ole paljoa aikaa. Pinta piti siis saada vain rikki. Tämän tehtyäni pyyhkäisin kevyesti kostealla rätillä suurimmat pölyt pois, ja ei kun hommiin!
Ensimmäinen ajatus lakkapurkin avaamisepisodin jälkeen oli, että onpa lakka juoksevaa. Parin sudinvedon jälkeen huomasin myös, että koska lakka oli niin vetelää, ei se myöskään peittänyt juuri mitään. Tämä kertoi myös sen, että monia kerroksia on tulossa päälle.
Rappusissa on sivuosa, jonka puiden syiden kuviot menevät vinoon. Pensselinvedothan menevät niiden mukaisesti, joten tämä tuotti hieman päänvaivaa, ettei sudin kuvio näy jo maalatussa osassa. Sivupalkki näkyy alimmaisessa kuvassa. Rappuset ovat myös ahdas paikka, eivätkä kovin ergonomiset istua, joten lakkailu ei ollut mikään mukava kokemus myös siltäkään osin.
Ensimmäinen huomioni lakan peittävyydestä osui oikeaan, sillä portaat lakattiin 4 kertaa. Jouduimme täten ostamaan lakkaa myös toisen purkin. Vasta neljännen kerran jälkeen portaista tuli toivotunlaiset ja valkoinen väri peitti tarpeeksi vanhan mäntypuisen pinnan.
Tässä remontin osassa miinuksia on selkeästi enemmän kuin plussia, joita ei ehkä muuta ole kuin lopputulos. Se miellyttää, mutta oli kovan vaivan takana. Jos kuitenkin päätät uudistaa ilmettä sävytetyllä lakalla, varaa siihen aikaa ja hyvät hermot. Ja paljon herkkuja. Nyt kuvia, sekä muistinvirkistykseksi linkki ennen-kuviin tästä
Portaisiin on tilattu Ellokselta porrasmatot, mutta valitettavasti ne saapuvat vasta huhtikuun alussa. Lisään kuvan kun ne ovat asennettu paikalleen, mutta tässä mallikuva niistä. Väri on harmaa.

Ihan alkuun kerron jokaiselle lukijalle, ettei vanhojen puurappusten uudelleen lakkaaminen varsinkaan sävytetyllä lakalla ole todellakaan helppoa. Päivityksen otsikko ei ole sattumaa, sillä rappusten lakkaaminen eteni todella hitaasti ja se turhautti.
Ensin hioin käsihiomapaperilla rappuset kevyesti, sillä edellisestä lakkauksesta (ilman sävyä) ei ole paljoa aikaa. Pinta piti siis saada vain rikki. Tämän tehtyäni pyyhkäisin kevyesti kostealla rätillä suurimmat pölyt pois, ja ei kun hommiin!
Ensimmäinen ajatus lakkapurkin avaamisepisodin jälkeen oli, että onpa lakka juoksevaa. Parin sudinvedon jälkeen huomasin myös, että koska lakka oli niin vetelää, ei se myöskään peittänyt juuri mitään. Tämä kertoi myös sen, että monia kerroksia on tulossa päälle.
Rappusissa on sivuosa, jonka puiden syiden kuviot menevät vinoon. Pensselinvedothan menevät niiden mukaisesti, joten tämä tuotti hieman päänvaivaa, ettei sudin kuvio näy jo maalatussa osassa. Sivupalkki näkyy alimmaisessa kuvassa. Rappuset ovat myös ahdas paikka, eivätkä kovin ergonomiset istua, joten lakkailu ei ollut mikään mukava kokemus myös siltäkään osin.
Ensimmäinen huomioni lakan peittävyydestä osui oikeaan, sillä portaat lakattiin 4 kertaa. Jouduimme täten ostamaan lakkaa myös toisen purkin. Vasta neljännen kerran jälkeen portaista tuli toivotunlaiset ja valkoinen väri peitti tarpeeksi vanhan mäntypuisen pinnan.
Tässä remontin osassa miinuksia on selkeästi enemmän kuin plussia, joita ei ehkä muuta ole kuin lopputulos. Se miellyttää, mutta oli kovan vaivan takana. Jos kuitenkin päätät uudistaa ilmettä sävytetyllä lakalla, varaa siihen aikaa ja hyvät hermot. Ja paljon herkkuja. Nyt kuvia, sekä muistinvirkistykseksi linkki ennen-kuviin tästä
Portaisiin on tilattu Ellokselta porrasmatot, mutta valitettavasti ne saapuvat vasta huhtikuun alussa. Lisään kuvan kun ne ovat asennettu paikalleen, mutta tässä mallikuva niistä. Väri on harmaa.

torstai 13. maaliskuuta 2014
Toinen kosketus
Toisella maalaus- ja lakkauskerralla ei ilmennyt mitään uutta, mutta se näytti selkeästi sen, että vielä yksi kerros on tultava lisää. Tässä vertailua helpottamaan lähtökuva, ensimmäinen ja toinen vaihe.
Remontin paras vaihe - shoppailu!
Lähdimme asikkaani, eli äitini kanssa yhdessä kiertelemään kauppoja ja etsimään sisustukseen sopivia yksityiskohtia. Äidilläni oli hyvin vahva mielipide siitä, mitä ja minkälaista etsitään. Hyvä niin, sillä olemme hyvin samoilla ajatuksilla liikenteessä.
Ostoslistallamme oli erilaisia tyynyjä, tauluja, huopa,verhot,matto, naulakko, kynttelikkö ja muita koriste-esineitä.
Olin jo hankkinut arkkupöydän aikaisemmin Sotkasta. Ne ovat yllättävän arvokkaita, joten löysin onneksemme Mexico-arkun alennuksesta. Yllättävää, että se oli hintavin yksittäinen ostos koko remontin aikana. Sen kokoaminenkin oli oma juttunsa, ja onneksi sain siihen apua poikaystävältäni.
Ostosreissuimme oli tuottoisa. Saimme kasaan suurinpiirtein kaiken, mitä etsimme ja juuri sellaisena kuin olimme kuvitelleetkin. Ainoastaan huopa jäi puuttumaan, emme löytäneet tyyliin ja budjettiin sopivaa. Tässä kuvia ostoksistamme!
Naulakko, taulut, kynttelikkö, arkku: Finnmari
Arkkupöytä, matto: Sotka
Verhot, tyynyt: Robinhood
Valaisin: Ikea
Ostoslistallamme oli erilaisia tyynyjä, tauluja, huopa,verhot,matto, naulakko, kynttelikkö ja muita koriste-esineitä.
Olin jo hankkinut arkkupöydän aikaisemmin Sotkasta. Ne ovat yllättävän arvokkaita, joten löysin onneksemme Mexico-arkun alennuksesta. Yllättävää, että se oli hintavin yksittäinen ostos koko remontin aikana. Sen kokoaminenkin oli oma juttunsa, ja onneksi sain siihen apua poikaystävältäni.
Ostosreissuimme oli tuottoisa. Saimme kasaan suurinpiirtein kaiken, mitä etsimme ja juuri sellaisena kuin olimme kuvitelleetkin. Ainoastaan huopa jäi puuttumaan, emme löytäneet tyyliin ja budjettiin sopivaa. Tässä kuvia ostoksistamme!
Naulakko, taulut, kynttelikkö, arkku: Finnmari
Arkkupöytä, matto: Sotka
Verhot, tyynyt: Robinhood
Valaisin: Ikea
Ensimmäinen pintakosketus
Kuten otsikkokin hieman vihjaa, tässä päivityksessä on osviittaa siitä, miten remontti alkoi, ja kuvia ensimmäisen maalikerroksen jälkeen.
Aloitin yläpuolesta, eli seinästä. Kerroin aikaisemmassa postauksessani suojanneeni reunakohdat teipillä, joten suoraan sutimaan vain! Iso seinäpinta on onneksi helppoa maalata. Välineenäni oli tela, sekä pensseli pienimpiin rakosiin. Käytin myös rajaajaa, jotta sain siistin jäljen seinän ja paneelin yhdistymiskohtaan. Yritin myös suojata paneelia liikutettavalla pahvinpalasella, mutta paremman jäljen sain, kun varovasti vapaalla kädellä rajasin yhdistysmiskohdan. Onneksi paneelin päälle tulevat listat, jotka antavat hieman anteeksi eikä tarvitse maalata ihan paneelin tyveen. Rajasin myös pensselillä kohtia, joihin rajaaja ei sopinut.
Vaikein kohta seinää maalatessa oli ehdottomasti rappusten alue. Seinä nousee "pahimmillaan" reiluun 3 metriin, eikä tikkaita saa tukevasti porraskäytävään. Tässä kohtaa sain apua remontoimisessa kokeneemmalta isältäni, joka asensi rappukäytävään "telineen" monitoimitikkaista rappusten päälle. Siltikään en ylttänyt korkeimpaan kohtaan rajaamaan, joten isä auttoi pidempänä myös siinä. Kiitos hänelle.
Seuraavaksi lakkasin paneelit, mikä olikin yllättävän nopea homma. Käytin siinä kahden kokoisia suteja, toinen saman levyinen kuin itse paneeli, 100 mm, ja toinen hieman pienempi, 80 mm. Pienempi oli kätevämpi kulmissa. Samalla kertaa, samalla lakalla maalasin myös lattia- ja reunalistat. Oletin sen olevan helpompaa, mutta olin väärässä. Lakan ainut ongelma oli sen "löysyys". Valumilta ei voinut välttyä ja niitä sai koko ajan vahtia, koska puupaneelissa on koloja oksien kohdalla.
Kuvissa siis kerran maalatut ja lakatut pinnat seinissä ja paneeleissa.
Rappusten lakkaus -päivitys tulee hieman myöhemmin, osaksi sen vaikeuden ja ajankohdan takia, sillä lakka kuivuu astumakuivaksi 7 tuntia. Lapsiperheelle tämä oli hankalaa, sillä makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa. Harmiksemme jouduimme lähtemään kylpylälomalle pariksi päivää, jotta rappuset saivat kuivua rauhassa.
Aloitin yläpuolesta, eli seinästä. Kerroin aikaisemmassa postauksessani suojanneeni reunakohdat teipillä, joten suoraan sutimaan vain! Iso seinäpinta on onneksi helppoa maalata. Välineenäni oli tela, sekä pensseli pienimpiin rakosiin. Käytin myös rajaajaa, jotta sain siistin jäljen seinän ja paneelin yhdistymiskohtaan. Yritin myös suojata paneelia liikutettavalla pahvinpalasella, mutta paremman jäljen sain, kun varovasti vapaalla kädellä rajasin yhdistysmiskohdan. Onneksi paneelin päälle tulevat listat, jotka antavat hieman anteeksi eikä tarvitse maalata ihan paneelin tyveen. Rajasin myös pensselillä kohtia, joihin rajaaja ei sopinut.
Vaikein kohta seinää maalatessa oli ehdottomasti rappusten alue. Seinä nousee "pahimmillaan" reiluun 3 metriin, eikä tikkaita saa tukevasti porraskäytävään. Tässä kohtaa sain apua remontoimisessa kokeneemmalta isältäni, joka asensi rappukäytävään "telineen" monitoimitikkaista rappusten päälle. Siltikään en ylttänyt korkeimpaan kohtaan rajaamaan, joten isä auttoi pidempänä myös siinä. Kiitos hänelle.
Seuraavaksi lakkasin paneelit, mikä olikin yllättävän nopea homma. Käytin siinä kahden kokoisia suteja, toinen saman levyinen kuin itse paneeli, 100 mm, ja toinen hieman pienempi, 80 mm. Pienempi oli kätevämpi kulmissa. Samalla kertaa, samalla lakalla maalasin myös lattia- ja reunalistat. Oletin sen olevan helpompaa, mutta olin väärässä. Lakan ainut ongelma oli sen "löysyys". Valumilta ei voinut välttyä ja niitä sai koko ajan vahtia, koska puupaneelissa on koloja oksien kohdalla.
Kuvissa siis kerran maalatut ja lakatut pinnat seinissä ja paneeleissa.
Rappusten lakkaus -päivitys tulee hieman myöhemmin, osaksi sen vaikeuden ja ajankohdan takia, sillä lakka kuivuu astumakuivaksi 7 tuntia. Lapsiperheelle tämä oli hankalaa, sillä makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa. Harmiksemme jouduimme lähtemään kylpylälomalle pariksi päivää, jotta rappuset saivat kuivua rauhassa.
Vanhasta uutta pienellä vaivalla & rahalla
Viime päivityksessä vihjailin vanhan esineen uudistamisesta. Kohteessani, eli vanhempieni kotona, oli vanhat korituolit, mutta niiden väri ei miellyttänyt. Olen ennenkin maalaillut esimerkiksi yhden lipaston Tikkurilan Empire-kalustemaalilla, joten päätin käyttää tätä samaista maalia (kirjaimellisesti, samassa purkissa oli vielä hieman jäljellä) ja maalasin korituolit vitivalkoisiksi. Maalasin samalla myös vanhan naulakon, joten nyt molemmat sopivat hyvin aulan tyyliin, eikä aikaakaan mennyt paljoa.
sunnuntai 23. helmikuuta 2014
Valmistelua
Ennen remonttia täytyy luonnollisesti valmistautua siihen, sekä henkisesti että fyysisesti...
Aloitin fyysisellä, eli mittasin kaikki pinnat, jotta saan selville, paljonko maalia tarvitsen. Sehän selviää laskemalla pinta-ala, eli kaavana toimi kanta kertaa korkeus. Mittasin erikseen paneelit, seinäpinnan ja rappuset, koska kaikki tulevat eri maalilla tai lakalla.
Paneeliseinään olin ensin suunnitellut maalia, mutta maalikauppaan mentäessä päätimme, että otamme siihen puolikiiltävän lakan, joka sitten sävytetään valkoiseksi. Otimme lakkaa 6 litraa n. 35 neliömetriin paneelia. Se riittäisi ainakin kolmeen kerrokseen, riippuen siitä, kuinka läpikuultavan paneelista haluamme. Toiveena on, että puun kuviot hieman paistavat läpi, mutta väri pitää olla selkeästi puhdas valkoinen.
Seinäpinta-alaa on n. 33 neliötä, ja tämä tieto riittää maalikauppaan mentäessä, mutta siis sen avulla lasketaan maalin riittoisuus. Väriksi valitsimme harmaanruskean sävyn ja 9 litraa sitä riittää seinään ainakin kahdeksi kerrokseksi.
Rappusten pinta-ala on pienin: neljälletoista askelmalle sitä kerääntyi huimat 8 neliötä. Rappusiin valitsimme myös lakan, hieman kestävämmän lattialakan kuin tuo paneelilakka. Kuitenkin vesiohenteisen, sillä emme halunneet viimeisten aivosolujenkin kuolevan. Sekin sävytettiin samaksi valkoiseksi ja sitä on litran verran. Tällä maalaamme ainakin 2 lakkakerrosta. Portaat täytyy myös hioa käsin ennen lakkausta, koska niiden pinta on uusittu vajaa vuosi sitten. Pinta pitää vain saada hieman rikki, mutta naarmuja siinä ei juurikaan ole.
Myyjämme oli hyvin asiantunteva, ja yhdessä valitsimme hänen suositustensa mukaiset maalin ja lakkamerkit.
Ennen maalausrupeamaa irrotimme isäni kanssa listat kulmista, paneelien päältä, lattialta ja ovista. Kattolistan jätimme paikoilleen, mutta suojasimme sen maalarinteipillä. Tein myös muihin vaikempiin paikkoihin maalarinteipillä apurajaukset. Suojasimme myös lattiapinnat muovilla.
Sitten vaan työn touhuun!
Toinen asia, johon täytyy tietenkin valmistautua, on budjetti. Tarkkaa summaa ei ole sovittu, mutta hyvin vähällä rahalla on toive päästä. Joitakin hankintoja on pakko tehdä, mutta hyvin paljon yritän käyttää vanhoja huonekaluja ja esimerkiksi entisöidä niitä. Ainakin korituolit saavat uuden pinnan. Niistä ja muista hankinnoista ensi postauksessa! Nyt suti heilumaan.
Aloitin fyysisellä, eli mittasin kaikki pinnat, jotta saan selville, paljonko maalia tarvitsen. Sehän selviää laskemalla pinta-ala, eli kaavana toimi kanta kertaa korkeus. Mittasin erikseen paneelit, seinäpinnan ja rappuset, koska kaikki tulevat eri maalilla tai lakalla.
Paneeliseinään olin ensin suunnitellut maalia, mutta maalikauppaan mentäessä päätimme, että otamme siihen puolikiiltävän lakan, joka sitten sävytetään valkoiseksi. Otimme lakkaa 6 litraa n. 35 neliömetriin paneelia. Se riittäisi ainakin kolmeen kerrokseen, riippuen siitä, kuinka läpikuultavan paneelista haluamme. Toiveena on, että puun kuviot hieman paistavat läpi, mutta väri pitää olla selkeästi puhdas valkoinen.
Seinäpinta-alaa on n. 33 neliötä, ja tämä tieto riittää maalikauppaan mentäessä, mutta siis sen avulla lasketaan maalin riittoisuus. Väriksi valitsimme harmaanruskean sävyn ja 9 litraa sitä riittää seinään ainakin kahdeksi kerrokseksi.
Rappusten pinta-ala on pienin: neljälletoista askelmalle sitä kerääntyi huimat 8 neliötä. Rappusiin valitsimme myös lakan, hieman kestävämmän lattialakan kuin tuo paneelilakka. Kuitenkin vesiohenteisen, sillä emme halunneet viimeisten aivosolujenkin kuolevan. Sekin sävytettiin samaksi valkoiseksi ja sitä on litran verran. Tällä maalaamme ainakin 2 lakkakerrosta. Portaat täytyy myös hioa käsin ennen lakkausta, koska niiden pinta on uusittu vajaa vuosi sitten. Pinta pitää vain saada hieman rikki, mutta naarmuja siinä ei juurikaan ole.
Myyjämme oli hyvin asiantunteva, ja yhdessä valitsimme hänen suositustensa mukaiset maalin ja lakkamerkit.
Ennen maalausrupeamaa irrotimme isäni kanssa listat kulmista, paneelien päältä, lattialta ja ovista. Kattolistan jätimme paikoilleen, mutta suojasimme sen maalarinteipillä. Tein myös muihin vaikempiin paikkoihin maalarinteipillä apurajaukset. Suojasimme myös lattiapinnat muovilla.
Sitten vaan työn touhuun!
Toinen asia, johon täytyy tietenkin valmistautua, on budjetti. Tarkkaa summaa ei ole sovittu, mutta hyvin vähällä rahalla on toive päästä. Joitakin hankintoja on pakko tehdä, mutta hyvin paljon yritän käyttää vanhoja huonekaluja ja esimerkiksi entisöidä niitä. Ainakin korituolit saavat uuden pinnan. Niistä ja muista hankinnoista ensi postauksessa! Nyt suti heilumaan.
torstai 13. helmikuuta 2014
Ennen - kuvia & suunnittelua
Ensin pari kuvaa siitä, mistä kaikki lähtee, sekä pohapiirustus ,johon on rajattu remontoitava alue.
Tilassa on alakerran eteinen, josta nousevat portaat yläkertaan. Yläkerrassa on aulatila, josta ovet erillisiin huoneisiin ja vessaan. Takaosassa on myös syvennys, joka ei kuviin mahtunut kunnolla.
Pohjapiirustuksessa näkyy siis alemmassa eteinen, josta portaat nousevat yläkertaan. Ylemmässä näkyy aula. Haastavaa tilassa selkeästi on rappuset, ja etenkin niiden seinä, joka nousee korkeimmillaan yli kolmeen metriin.
Sitten suunnitelmaan. Kuvassa on luonnos yläkerran aulasta. Toiveena siis raikkaat vaaleat värit, mutta huomioväriksi jotain maanläheistä, harmaan sekä ruskean sekoitusta.
Aula sistustetaan yksinkertaisin, vaalein kalustein. Asiakas toivoo myös pieniä yksityiskohtia maanläheisillä väreillä. Suurin toive on arkkupöytä, joka toimii myös säilytystilana.
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Yleistä opinnäytetyöstä
Opinnäytetyöni aiheena on uudistaa pienellä pintaremontilla vanhempieni kodin eteinen, johon kuuluvat myös portaat, jotka johtavat yläkerran aulaan. Tällä hetkellä eteisaula on kovin tunkkaisen oloinen ja vanhahko, vaikkakin 2000-luvun alkupuolella rakennettu. Seinällä koreilee puolipaneeli, joka jatkuu koko eteisen sekä yläkerran aulan läpi. Portaat ovat myös samaa puuta.
Talon hengestä vielä sen verran, että väreinä ovat maanläheiset värit, erityisesti ruskea, valkoinen ja harmaa. Sitä on myös somistettu pienin yksityiskohdin, ja suurin osa tavaroista ovat kulutettujen näköisiä ja vanhanaikaisia. Tässä pari kuvaa, josta saa myös vihiä tulevan remontin tyylistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)